Polaaritutkimuksen sihteeristö

Polaaritutkimuksen sihteeristö (Polarforskningssekretariatet) on valtiollinen viranomainen, jonka tehtävänä on koordinoida ja organisoida ruotsalaista polaaritutkimusta. Sille kuuluu muun muassa tutkimustyön seuranta ja suunnittelu sekä arktiselle alueelle ja Etelämantereelle tehtävien tutkimusmatkojen organisointi ja johtaminen.

Polaaritutkimuksen sihteeristö on koulutusministeriön alainen yksineuvoksinen viranomainen. Määrärahakirjeessä kuvataan toiminta, jota Polaaritutkimuksen sihteeristön tulee harjoittaa vuoden aikana. Tutkimuksen suunnittelussa sihteeristö tekee yhteistyötä Tiedeneuvoston kanssa. Polaaritutkimuksen sihteeristö myöntää myös luvat Etelämantereella vieraileville tai työskenteleville henkilöille.

Polaaritutkimuksen sihteeristö tekee yhteistyötä kansainvälisten polaariorganisaatioiden kanssa ja seuraa ja informoi tutkimuksesta, jota tehdään sekä polaarialueella Ruotsissa että kansainvälisesti. Tutkijoiden matkoilta hankkimat tulokset levitetään muille tutkijoille, viranomaisille, organisaatioille ja yleisölle.

Tutkimus

Polaaritutkimuksen sihteeristön tehtävänä on järjestää ruotsalaisille tutkijoille pääsy Pohjoisnapa-alueelle ja Etelämantereelle. Tutkijat voivat esimerkiksi saada käytännön tukea napaseudun tutkimusmatkoille, apua kansainvälisten yhteyksien luomisessa, lupien hakemisessa, turvallisuuskoulutuksessa ja tietyn varustuksen lainaamisessa.

Yhdessä Tiedeneuvoston kanssa Polaaritutkimuksen sihteeristö ilmoittaa tuesta polaaritutkimukselle. Tiedeneuvosto panee hankkeet tärkeysjärjestykseen tieteellisesti, ja tämän järjestyksen pohjalta sihteeristö priorisoi tutkimusmatkasuunnittelun jatkossa. Tutkimusohjelmien Swedish Arctic Research Programme (SWEDARCTIC) Swedish Antarctic Research Programme (SWEDARP) tutkijat voivat saada käyttöönsä logistista tukea arktisen alueen ja Etelämantereen tutkimukseen. Polaaritutkimuksen sihteeristö ilmoittaa itse myös pienemmistä hankkeista, Stöd i mindre omfattning (SiMO).

Polaaritutkimuksen sihteeristö tarjoaa tukea tieteellisille verkostoille ruotsalaiselle napa- ja tunturialuetutkimukselle tärkeillä alueilla. Tukea voivat saada sekä uudet että nykyiset verkostot.

Yhteistyön kautta sihteeristö voi myös auttaa ruotsalaisia tutkijoita saamaan tukea muiden maiden kansallisilta polaariohjelmilta ja pääsemään töihin näiden tutkimusasemille.

Polaarifoorumi on kaikkien polaarialueita, tunturialueita sekä muita pohjoisia alueita tutkivien ja niillä toimivien tutkijoiden kohtaamispaikka. Tarkoituksena on luoda työryhmien ja verkostoitumisen avulla poikkitieteellisiä kosketuspintoja tutkijoiden, Polaaritutkimuksen sihteeristön ja muiden toimijoiden välille. Polaarifoorumiin kuuluu noin 300 jäsentä noin 40 ruotsalaisesta oppilaitoksesta.

Ympäristötyö

Etelämantereella saa kansainvälisten sopimusten mukaan harjoittaa ainoastaan tutkimusta ja muuta rauhanomaista toimintaa. Toimintaa Etelämantereella sääntelee vuonna 1961 voimaan astunut Etelämanner-sopimus, jonka 50 maata on allekirjoittanut.

Ruotsalaisen Etelämannerta koskevan lain tehtävänä on huolehtia siitä, että kansainvälisiä Etelämannerta koskevia sopimuksia noudatetaan ja se merkitsee myös sitä, että kaikilla ruotsalaisilla on oltava lupa, voidakseen käydä Etelämantereella. Etelämantereella kävijät eivät saa roskata, häiritä tai vahingoittaa eläimiä, kasveja ja luontoa.

Polaaritutkimuksen sihteeristö myöntää Etelämantereella vieraileville ja työskenteleville lain vaatimat pakolliset luvat.

Polaaritutkimuksen sihteeristö on ympäristötyön avuksi ottanut käyttöön ympäristöjohtojärjestelmän. Työhön kuuluu tehdä ympäristövaikutuskuvaus ennen jokaista matkaa arktiselle alueelle sekä Etelämantereelle.

Abiskon luonnontieteellinen asema

Abiskon luonnontieteellinen asema sijaitsee noin 200 km napapiirin pohjoispuolella ja sillä on johtava rooli kansainvälisessä ilmastontutkimuksessa, mikä houkuttelee sinne tutkijoita kaikkialta maailmasta.

Abiskoa ympäröivä luonto on erittäin vaihtelevaa sekä topografisesti että geologisesti kuten ilmastollisestikin. Tutkimus on monipuolista ja tutkimusasemalla harjoitetaan ympäristönvalvontaa ja tehdään kokeita viimeisimmällä teknologialla maa- ja järvimaastossa.

Ympäristönvalvontaa tehdään hydrologian, vesikemian, kasviston ja eläimistön, fenologian sekä geomagnetismin ja ilmakehän hiili-isotooppikoostumuksen alueella. Kokeiden avulla tutkitaan kuinka lisääntyvä hiilidioksidipitoisuus, UVB-säteily, maan ja ilman lämpötilat sekä lumen syvyys vaikuttavat ekojärjestelmään ja prosesseihin näissä järjestelmissä.

Ekologinen tutkimus käsittää koivumetsäalueet, suot, tunturinummet, alppimaiset ja jäätiköiden vaikutuksen alaiset alueet, järvet ja vesistöt. Kaikki lähiympäristön elinmuodot huomioidaan mikrobeista aina matkailijoihin ja aikaperspektiivit vaihtelevat sadoista miljoonista vuosista ajassa taaksepäin erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin.

Tutkijat ovat seuranneet viimeisten 30 vuoden aikana ikiroutaa ja sen sulamista Abiskosta 10 km itään sijaitsevalla Stordalsmyren -suolla. Kosteikkokasvillisuus on levinnyt merkittävästi ja myös metaanipäästöt lisääntyvät. Metaanin- ja hiilidioksidinvaihto suurten hiilinielujen välillä pohjoisessa ja ilmakehä vaikuttavat sääjärjestelmään tulevaisuudessa.

Asemalla on ainutlaatuiset kokoelmat ympäristötietoa 100 vuoden havainnoista ja mittava dokumentaatio tutkimustoiminnasta, muun muassa noin 3 000 tieteellistä julkaisua. Aseman tietokokoelmiin kuuluu joukko erilaisia ympäristövariaabeleita, esimerkiksi ilmasto, lumen syvyys sekä Torneträsk -järven jääpeitteen paksuus ja pysyvyys.

Asema rakennettiin vuonna 1910 ja Abiskossa on vuodesta 1913 tehty säätieteellisiä havaintoja ja harjoitettu luonnontieteellistä tutkimusta, mutta jo vuonna 1903 noin 35 km Abiskon länsipuolella sijaitsevassa Katterjokkissa oli tutkimusasema. Abiskon luonnontieteellisellä asemalla käy vuosittain noin 600 tutkijaa ja opiskelijaa ja 200 konferenssiosanottajaa. Asemalle tehdään joka vuosi myös satoja tutustumiskäyntejä muun muassa kouluista, organisaatioista ja viranomaisista.

Tutkimusasemalle pääsee helposti maanteitse tai rautateitse ja Kiirunan sekä Narvikin lentoasemat ovat noin 100 km etäisyydellä. Aseman päärakennuksessa on majoitustilat ja vieraskeittiö vieraileville tutkijoille, opiskelijoille ja konferenssiosanottajille. Siellä on myös laboratorioita, toimisto, työpaja, luentosaleja, kasvihuone, kokeilupuutarhoja, varastotiloja ja säätieteellinen asema.

Jäänsärkijä Oden

Oden on yksi maailman voimakkaimmista jäänsärkijöistä, tutkimusalus ja yksi kehittyneimmistä tutkimusalustoista polaarialueiden merillä.

Polaaritutkimuksen sihteeristö ja jäänsärkijä Odenin omistaja, Ruotsin merenkulkulaitos, ovat kehittäneet yhdessä jäänsärkijän napa-alueiden tutkimusta varten. Jo suunnitteluvaiheessa Oden valmisteltiin tutkimustarkoituksiin ja sitä päivitetään jatkuvasti.

Ensimmäinen suuri tutkimusmatka tehtiin vuonna 1991, jolloin Oden, ensimmäisenä ei-ydinkäyttöisenä aluksena saavutti Pohjoisnavan. Sen jälkeen Oden on tehnyt matkoja sekä arktiselle alueelle että Etelämantereelle.

Monen alan tutkijat voivat käyttää alusta, joka on erittäin joustava useine laboratorioineen ja tutkimustiloineen, jotka sovitetaan aina kutakin tutkimusmatkaa varten. Odenia on käytetty sekä merigeologiseen, meritieteelliseen, ekologiseen että ilmakehän tutkimukseen arktisella ja Etelämantereen alueella.

Aluksessa on muun muassa nosturit, merivedenotto ja korkealuokkainen monikeilaluotain, jolla voidaan 3D-kartoittaa merenpohjaa.

Tutkimusasemat Etelämantereella

Polaaritutkimuksen sihteeristö pitää Etelämantereella yllä kahta ruotsalaista tutkimusasemaa, Wasa ja Svea.

Sekä Wasa että Svea sijaitsevat Kuningatar Maudin maassa. Wasassa on tilaa 12–16 hengelle ja sitä käytetään tutkimuksen päätukikohtana. Sveassa on tilaa neljälle hengelle ja se toimii alueella tilapäisesti työskentelevien pienempien tutkijaryhmien tukikohtana.

Ruotsi ja Suomi tekevät vakiintunutta yhteistyötä Etelämantereella ja Wasan läheisyydessä sijaitsee suomalainen asema Aboa. Ne muodostavat yhdessä niin kutsutun Nordenskiöld-tukikohdan. Etelämantereella tehdään myös mittavaa kansainvälistä yhteistyötä eri maiden kesken ja siellä tapahtuvan tutkimuksen puitteissa.

Yhteystiedot

Polaaritutkimuksen sihteeristö
Postiosoite:
c/o Luleå tekniska universitet
971 87 Luleå

Toimitus- ja käyntiosoite:
c/o Luleå tekniska universitet
Laboratorievägen 14
971 87 Luleå

Puhelin: 070-550 23 93
Faksi: 08-450 25 99
Sähköpostiosoite: office@polar.se

Abiskon luonnontieteellinen asema
Vetenskapens väg 38
981 07 Abisko

Puhelin: 0980-400 21
Faksi: 0980-401 71
Sähköpostiosoite: ans@polar.se

Sidan uppdaterades: 19 mars 2019