Polaaritutkimussekretariaatti

Polaaritutkimussekretariaatti (Polarforskningssekretariatet) on valtion virasto, jolla on tehtävänä ette koortineerata ha orkaniseearata Ruottin polaaritutkimusta. Se merkittee muun muassa ette seurata ja suunitella tutkimus- ja kehitystyötä sekä ette orkaniseerata ja johtaa tutkimusekspetisjuunia Artiksheen ja Antarktiksheen.

Polaaritutkimussekretariaatti on yhenraatinvirasto Opetusdepartementin alla. Ohjesäänöstössä kuvathaan mitä toimintaa Polaaritutkimussekretariaatti pittää harjottaa vuen aikana. Tutkimussuunitelmassa sekretariaatti on yhteistyössä Tieteenraatin (Vetenskapsrådet) kans. Polaaritutkimussekretariaatti antaa kans lupia henkilöile, jokka aikovat vieraila eli olla töissä Antarktiksessa.

Polaaritutkimussekretariaatti on yhteistöissä kansanvälisten polaariorkanisasjuunitten kans ja seuraa ja levittää tietoja siittä tutkimuksessta jota tehhään polaarialueissa sekä Ruottissa ette kansanvälisesti. Net tulokset jokka tutkijat ekspetisjuunitten aikana saavat aikhaan levitethään muile tutkijoile, viranomhaisile, orkanisasjuunile ja yleisölle.

Tutkimus

Polaaritutkimussekretariaatin tehtävä on ette antaa ruottalaisile tutkijoile käytettävyyttä Artiksen ja Antarktisen alueila. Tutkijat saattavat esimerkiks saa käytänön tukea polaaritutkimusekspetisjuunile, apua kansanvälishiin kontakthiin, lupahakemukshiin, turvakoulutuksheen ja vissin neuvojen lainaamisheen.

Yhessä Tiederaatin (Vetenskapsrådet) kansa Polaaritutkimussekretariaatti julistaa tukea polaaritutkimuksheen. Projektitten tietheelistä arvoa Tiederaati arvostaa, ja sen arvostelun mukhaan sekretariaatti luokittellee jatkuvan ekspetisjuunisuunittelua. Tutkimusohjelmitten Swedish Arctic Research Programme (SWEDARCTIC) ja Swedish Antarctic Research Programme (SWEDARP) kautta tutkijat saattavat saa käytettävyyttä Arktiksen ja Antarktiksen logistisheen tukheen. Polaaritutkimus-sekretariaatti julkaisee kans omia pienempiä projektia, Stöd i mindre omfattning (SiMO).

Polaaritutkimussekretariaatti tarjoaa tukea tietheelisile verkostoile ainheenaloila joila on relevansia Ruottin polaari- ja tunturitutkimuksele. Sekä uusia ette jo olevissa olevia verkostokoostumat saattavat saa tukea.

Yhteistyön kautta sekretariaatti saattaa kans auttaa ruottalaisia tutkijoita saamhaan tukea muitten maitten kansalisten polaariohjelmista, ja saa maholisuuksia ette olla töissä heitten tutkimusasemissa.

Polaarifoorymmi on kohtauspaikka kaikile tutkijoile joila on toimintaa polaarialueissa, tunturissa ja muissa pohjoisissa alueissa, eli niistä asioista. Tarkotus on ette työryhmitten ja verkostomisen kautta tarjota poikkitietheelisiä kontaktialoja tutkijoitten, Polaaritutkimussekretariaatin ja muitten aktöörien välissä. Polaarifoorymmilä on noin 300 jäsentä noin 40 ruottalaisesta opintopaikoista.

Miljöötyötä

Antartiksela saapi, kansanvälisten sopimuksitten mukhaan, vain olla toimintoja jokka liittyvät tutkimukshiin ja muihin rauhalishiin toimintoihin. Antartiksensopimus, joka astui voimhaan 1961, ja minkä 50 maata on allekirjottanheet, ohjaa Antarktiksen toimintaa.

Ruottin Antarktiksen laki pittää valvoa ette Antartiksensopimuksen kansanvälisiä sääntöjä seurathaan ja merkittee ette kaikila ruottalaisila häätyy olla lupa ette vieraila Antartiksela. Het jokka vierailevat Antarktiksela eivät saa roskittaa, häiritä eli vahinkoittea elläimiä, kasvia eli luontoa.

Polaaritutkimussekretariaatti kirjottaa kans lupauksia, jokka kaikila lain mukhaan, häätyy olla, ette vieraila eli olla töissä Antarktiksessa.

Polaaritutkimussekretariaatti on ottanu käythöön miljööohjaussysteemin miljöötyön tueksi. Yhtenä osana työstä tehhään miljöökonsekvensikuvaus ennen jokhaista ekspetisjuunia sekä Artiksheen ette Antarktiksheen.

Abiskon luonontietheelinen asema

Abiskon luonontietheelinen asema on noin 20 penikuormaa napapiirin pohjoispuolela ja sillä on johtava rolli kansanvälisessä klimaattitutkimuksessa, joka vettää tutkijoita koko mailmasta.
Abiskoa ympäröivä luonto on hyvinkin vaihtelevaa, sekä topografian ette geologian ja klimaatin näkökulmista. Tutkimus on monipuolinen ja tutkimusasemassa tehhään miljöövalvontaa ja kokheita maiseman ja järvimaaston viimisen teknologian kans.

Miljöövalvontaa tehhään hydrologian, vesikemian, kasvitten, fenologian aloila, sekä geomagnetismin ja atmosfäärisen kolisotopin koostumisitten aloila. Eksperimentin avula tutkithaan kuinka kasvavat hiilitioksiitimäärät, UVB-säteily, maa- ja illmalämpötila sekä lumisyvvyys vaikuttavat ekosysteemhiin ja näitten systeemitten pruseshiin.

Ekologinen tutkimus sisältää koijukkojen, jänkitten, tunturimaitten, alppinien ja glasiäärien vaikuttavia alueita, kuin järvitten ja virtaavitten vesistöjen tutkimuksia. Kaikki elämän muoot lähimiljöössä otethaan huomihoon, mikroobista tyristhiin, ja aikaperspektiivit vaihtelevat saoista miljoonista vuosista taakse aikaa erinlaishiin tulevaisuuen sjenaarihoon.

Stordalsmyrenilä, 10 km Abiskosta ithään, on tutkijat viimi 30 vuen aikana tarkkailheet ikuista kirttä (permafrost) ja kuinka se on alkanu sulhaan. Märitten maitten kasvitten leviäminen on lissäintyny huomattavasti, ja kans metaanin päästö nousee. Metaani- ja hiilitioksiitivaihtelu pohjoisen hiililaaksojen ja atmosfäärin välissä on merkittäviä vaikutuksia kuinka klimaattisysteemi tullee tulevaisuuessa saamhaan vaikutuksia.

Asemassa on yniikkiä mijöötietojen kokoelmia 100 vuen tarkkailusta ja laaja dokymentasjuuni tutkimustoiminasta, muun muassa noin 3000 tietheelistä julkaisua. Aseman tietokokoelmat kattavat suuren läjän miljöövariaabelia, esimerkiks klimaattia, lumisyvvyyttä sekä Torneträskin järven jäänvahvuutta ja kestävyyttä.

Asema rakenethiin 1910 ja vuelta 1913 siinä on tehty meteorolookisia tarkkailuja ja luonontietheelisiä tutkimuksia Abiskossa, mutta jo 1903 oli yks tutkimusasema Katterjokissa, suunile 35 km Abiskosta läntheen. Joka vuosi noin 600 tutkijoita ja opiskelijoita ja 200 konferensin osanottajia vierailevat Abiskon luonontietheelistä asemaa. Asemala on kans satakunta opintovierailuja joka vuosi, muun muassa kouluista, orkanisasjuunista ja virastoilta.

Tutkimusasemhaan löytää helpola maantien eli rautatien kautta. Kirunan ja Narvikin lentokentät on noin 10 penikuorman matkala. Aseman päärakenuksessa on asuntoja ja vieraskööki vieraileville tutkijoile, opiskelijoile ja konferensin osanottajile. Sielä on kans laboratuurieita, kontturia, verstoja, luentosalia, kasvihuonheita, koepuutarhoja, varastotiloja ja meteorolookinen asema.

Jäämurtaja Oden

Oden on yks mailman voimakhain jäämurtajista ja tutkimuslaiva joka on yks polaarimeritten parhaimista tutkimusperustoista.

Polaaritutkimussekretariaatti ja jäämurtaja Odenin omistaja Sjöfartsverket, on yhessä kehittänheet jäämurtajan polaarialueitten tutkimukshiin. Jo konstryksjuunin aikana Odenin valmistethiin tutkimukselle ja sitä uuistethaan jatkuvasti.

Ensimäinen suuri tutkimusekspetisjuuni tehtiin 1991 kun Oden, ensimäisenä ei-atoomivoimala ohjattu laiva, saapui Pohjoisnavale. Jälkhiin sen Oden on tehny reisuja sekä Artiksheen ette Antarktiksheen.

Monen alan tutkijat saattavat käyttää laivaa, joka on hyvinki fleksiibeli ja jossa on monta laburatuurieita ja tiloja tutkimuksele, joita mennee sovittaa jokhaisen tutkimusprujektile. Odenia on käytetty Antartiksen ja Arktiksen merenjeolokihaan, useenikrafiikhaan, niin kuin ekolookisheen tutkimukshiin ja atmosfääritutkimukshiin.

Laivassa on muun muassa vinsjiä, meriveensisäänotto ja avanseerattu multibeam-eekkuluoti, joka maholistaa merenpohjan 3D-kartoitusta.

Antarktiksen tutkimusasemoita

Polaaritutkimussekretariaatti ohjaa Ruottin kahet Antarktiksen tutkimusasemat Wasa ja Svea.

Sekä Wasa ette Svea on Dronnin Maud Landissa. Wasala on tillaa 12-16 henkilöile ja käytethään tutkimuksen päämajapaikkana. Sveala on tillaa neljäle henkilöile ja toimii majapaikkana pienemile tutkimusryhmile jokka on tilapäisesti töissä alueessa.

Ruottila ja Suomela on hyvin perustettu yhteistyö Antarktiksela ja Wasan läheisyyessä on Suomen asema Aboa. Yhessä net koostavat niin kuttutun Nordenskiöldmajan. Antarktiksessa on kans suuri kansanvälinen yhteistyö eri maitten kesken ja sitä tutkimusta mitä sielä suoritethaan.

Kontakti

Polaaritutkimussekretariaatti
Postiosote:
c/o Luleå tekniska universitet
971 87 Luleå

Leveransi ja vierailuosote:
c/o Luleå tekniska universitet
Laboratorievägen 14
971 87 Luleå

Telefooni: 070-550 23 93
E-posti: office@polar.se

Abisko naturvetenskapliga station/Abiskon luonontietheelinen asema
Vetenskapens väg 38
981 07 Abisko
Telefooni: 0980-400 21
Faksi: 0980-401 71
E-posti: ans@polar.se

Sidan uppdaterades: 19 mars 2019